Käppäilyä ja kuulumisia

Seuraa valikoidusti yleisluontoisia kuulumisia ja kuvia, ei mitenkään erityisen hyvin jäsenneltynä.
 
Prahassa on kulunut jo kymmenen päivää ja varsinaisen ohjelman (tulin Prahaan reilua viikkoa ennen tiedekuntani virallista Orientation weekiä), seuran ja tekemisen puutteessa olen ehtinyt kierrellä kaupunkia. Yleensä en pidä suurkaupungeista, koska niissä on liikaa ihmisiä, autoja ja katuja. Täällä ei kuitenkaan ole ollenkaan ahdistanut kulkea päämäärättömästikään ilman nykyteknologista navigointiapua. Aina on ollut hallittu olo ja tuntemattomat paikat enimmäkseen houkuttelevat eivätkä pelota tai ärsytä. En muista Suomen kaupungeista moista oloa.

Palasin ensimmäiseen hostelliini toisella viikolla, kun toinen hostelli osoittautui ikävämmäksi ja täällä oli taas tilaa. Viihdyn aika hyvin, vaikka oman asunnon tai edes huoneen kaipuu vaivaakin(ja, kuten viime kirjoituksessa mainitsin, minulla on lieviä lutikkaepäilyjä, jotka osasin tässä kohtaa ohittaa, koska uuden hostellin etsiminen olisi ollut liian rasittavaa). Täällä on yleisesti siistiä ja omaan makuun sopivaa sisustusta. Hostellin logokin on veikeä. Monenlaisia, enimmäkseen etäisiä huonekavereita. Jostain lähikadulta kantautuvaa tupakansavuiselta ja hämärältä pubilta kuulostavaa saksofonin soittoa, tuliaiskrääsäkauppojen ihmishälinää ja Segwayiden hurinaa. Aamupalalla todella rasvaista jogurttia.

Sijainti on mainio, vaikka en edes tajunnut sitä petipaikkaa varatessani. Minulle tuli yllätyksenä, että Prahan linna on oikeasti aivan kulman takana ja nähtävissä myös ikkunoista.

Nerudova-katu

Prahan linnaa

Toki sijainti tarkoittaa myös aika käsittämättömiä turistivirtoja. Hassua muuten, että olen jo kahdesti päätynyt opastamaan turisteja muun muassa metroasemalle, linnalle ja kertonut, mistä tietty ratikka lähtee, vaikka en ole itse sitä edes käyttänyt.

Olen aika sattumanvaraisesti johonkin suuntaan lähtiessä käynyt näinä päivinä läpi myös Kaarlensillan, vanhan keskustan astronomisine kelloineen (ja kalliine hintoineen: 1,5 litran vesipullo maksoi yli kaksinkertaisen hinnan ydinkeskustassa verrattuna Malá Stranan pikkukauppoihin), tiedekuntani tiloja, parit puistot ja Petřín-kukkulan. Se taitaa olla tämänhetkinen lempipaikkani. Ikään kuin Jyväskylän Harju, paitsi että Jyväskylässä ei ole punatiilikattomerta eikä funikulaaria.

Vyšehradia, eli eräällä mäellä sijaitsevaa linnoitusta ja puistoaluetta, muistin erityisesti kehutun. Menin sinne toisena viikonloppuna, jolloin siellä oli myös Vegetariánský festival.

Vysehrad vastarannalta

Maisemia ja turisteja

Minut tähän pääsymaksulliseen tapahtumaan veti ravintoloita sosiaalisilta kaavoiltaan helpompi kasvisruokatarjoilu, mutta siellä oli paljon todella hipahtavaa porukkaa ja ohjelmaa. Yhdestä teltasta kuului didgeridoon ja beatboxauksen  yhdistelmä, siellä täällä oli suitsukkeita (oletan, että kävijöitä yritettiin subliminaalisesti houkutella ostoksille tai käännyttää johonkin tai molempia) ja paljasjalkaiset rastapäät huojuivat musiikin tahdissa. Parissa teltassa oli huuhaavaihtoehtoisia parannusmenetelmiä esitteleviä tahoja.

Tiesittekö muuten, että on olemassa mustaa riisiä?

Romanttista art noveau-arkkitehtuuria ei riitä kaikkialle, kuten huomasin vaikkapa käydessäni katsomassa potentiaalisia asuntoja syrjäisemmissä kaupunginosissa. Paljon on neuvostohenkisiä betonilaatikoita, paljon  rapistuvia kivimurjuja ja graffiteja.

Vltavan olen ylittänyt ainakin kuutta siltaa pitkin tähän mennessä. Jostain syystä tuli mieleen, että ehkä kuokkalalaisella pitää olla erityinen suhde siltoihin, siksi tämän mainitsen.

En ole shoppaillut vielä yhtään, eihän minulla ole paikkaa, jossa säilöä ostoksia. En halua ennen tulevaa muuttoa kerätä lisää kannettavaa.

Jaa, sää on ollut ihan kiva. Vähän kuin Suomen kesä, mutta vähemmän sateinen.

Satunnaisia huomioita Prahasta:

• Jalankulkijoiden vihreät valot kestävät usein niin lyhyen hetken, etten ehdi edes kadun puoliväliin.
• Täällä "supermarketit" ovat R-kioskin kokoisia aasialaisten pitämiä päivittäistavarakauppoja. Useimmissa puolet tarjonnasta vaikuttaa olevan alkoholia.[Muoks. Okei, ehkä vähän liioiteltua. Minimarketit ovat ≤ R-kioski, supermarketit kokoluokkaa R-kioski–Siwa.]
• Koirat saavat liikkua vapaana ainakin puistoissa, aika usein muutenkin.
• Mikä näitä lukkoja oikeasti vaivaa? Kaikki hostellin asukkaat tappelevat niiden kanssa. Ihan käsittämätön määrä turhia kierroksia, ja välillä ne ovat niin jäykkiä, että usko ehtii mennä.