Asioita

Illankuluksi ajattelin julkaista tämän tekstin, joka on roikkunut luonnoksissa useamman viikon.

Mitä kaipaan Suomesta?

• Saunaa blaablaa kylmää järveä blaa
• Juustohöyliä tai valmiiksi viipaloituja juustoja isoissa pakkauksissa. Täällä ne ovat yleensä kuuden (6!) viipaleen paketeissa.
• Sitä, että tietää kaikkien ruokaloiden, kirjastojen ja mikroluokkien sijainnin ja aukioloajat
• Jyväskylän tyhjiä busseja, joiden ovet eivät sulkeutuessaan piippaa korvia vihlovasti ja joiden ovet kuski avaa
• Salaattia, kasviksia ja lautasmallia
• Käsipyyherullajärjestelmiä. Täällä on liian usein pelkästään tehottomia puhaltimia, joista ei aina tule edes lämmintä ilmaa. Parhaissa tapauksissa on haperoista käsipaperia ja joskus harvoin niitä hirveän kovaäänisiä tehopuhaltajia, joissa laitetaan käden semmoiseen rakoon. Ja kuvitelkaa, joskus vessakopeissa ei ole vessapaperia omasta takaa, vaan jokainen ottaa käytävän puolelta tarvitsemansa määrän. Ja joissain vessoissa on ollut huuhtelussa liiketunnistus. Kahdesti se on kohdallani alkanut huuhtoa, kun olen vielä ollut istumassa tai olen vasta lähetynyt pönttöä, kertaakaan ei silloin, kun olen noussut pöntöltä ja toivonut sen huuhtelevan.
• Vege-eineksiä – löytäisinpä edes kasvispyöryköitä marketeista
• Sitä, että saa kaduilla kävellessä itse määrätä kävelynsä nopeuden joutumatta puikkelehtimaan

Mitä en kaipaa Suomesta?

• Kuukausi sitten olin ajatellut, että lehtipuhaltimia. Nyt viime aikoina olen nähnyt ja kuullut niitä, mutta aikaisemmin syksyllä en ollenkaan. Ehkä olisin kaivannut tehokkaampaa lehtienpoistoa, jos esimerkiksi pyöräilisin näillä kaduilla.
• Sitä, että opintotuesta jää pakollisten menojen jälkeen käteen parhaimmillaan 17 euroa kuussa
• Oikeastaan mitään hintoja
• Nopeasti loskapaskaksi muuttuvaa syksyä. Tiedän, että niin täällä kuin siellä Pohjolassakin on  ollut poikkeuksellisen lämmin syksy eikä loskapaska ole ollut niin nopeasti ajankohtaista, mutta täällä lempivuodenaikani tuntui (ja tuntuu tavallaan edelleen jatkuvan) oudosta lämpöisyydestään huolimatta erityisen kivalta. Niin pitkä ja lempeä ja helppo. Ei sada tai tuule liikaa mutta sopivasti ja kaikkialla on paljon lehtipuita ja syksyn imelää tuoksua.
• Kämppäni kovaäänistä jääkaappia ja pakastimettomuutta 
• Paljon kaikenlaista – en ole potenut koti-ikävää

Lopuksi satunnaisia hassuja kuvia, jotka eivät ole aikaisemmin päässeet mukaan, koska niille ei ole ollut osuvaa kontekstia.

Tämmöisiä sääntöjä piti allekirjoittaa. Onneksi kahdesta ensimmäisestä on mustaa valkoisella.

Jossain päin Praha 2:sta kerran...

... nämä taideteokset kummastuttivat eksynyttä.

Letenské sadyn Metronimille vievillä portailla; samoja teippejä olen nähnyt muuallakin.

Malá stranassa alkusyksystä

Näitä saippuakuplatyyppejä oli paljon kaikkialla.

Tiedekuntani päärakennuksen huipputekniset tietokoneet. Itku meinaa tulla, jos salasanoja yrittää tuolla näppiksellä.

Kahvilan edessä Malá Stranassa

Rudolfinumin sfinksi on havahtunut siihen, ettei sillä ole paitaa O_O

Lopuksi vielä tärkeä ilmoitus. Aina matkustellessani tärkein tavoite on löytää tuliaisiksi (vai puhutaanko tuomisista, jos ne on tarkoitettu itselle?) lohikäärme-jotain. Nyt voin ilolla julkistaa, että laumani (jos on joskus käynyt kämpässäni, on nähnyt monta sen jäsentä, mutta ei läheskään kaikkia) on kasvanut yhdellä jäsenellä. Ihku kynttiläteline, joka ei ole vielä saanut nimeä. Tuitui.

Kenellä alkoi soida päässä Ultra Bran "Laulu asioista"? No, nyt varmaan jo muutamalla. Jos ei kellään, niin sitten blogillani on puutteellinen lukijakunta.